Työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen on joskus haasteellista, mutta parhaimmillaan vapaa-ajan harrastukset lisäävät omaa jaksamista ja työn mielekkyyttä. Lehmuskolo kannustaa työntekijöitään liikkumaan, harrastamaan ja viettämään perheiden ja ystävien kanssa aikaa. Tällä kertaa haastattelimme Jukolan ohjaajaa Markusta, jonka lehmänhermojen takana on muun muassa aktiivinen vapaa-aika.

Kuka olet?
Markus Myllymäki, 49 vuotta, Pomarkusta

Miten päädyit Lehmuskoloon töihin?
Olin 20 vuotta kattohommissa, jossa meni selkä. Vakuutusyhtiö lupasi uudelleenkouluttaa. Sukulaiset meinasi, että sopisin sosiaalialalle ja siten päädyin työkokeilun ja oppisopimusopiskelun kautta vakituiseksi lähihoitajaksi Jukolaan.

Kokemusvuodet lehmuskololaisena?
Vähän vajaa 6 vuotta.

Missä Lehmuskolon yksiköissä työskentelet?
Jukolassa. Kolmen viikon pätkän tein Haikaranpesässä opiskeluaikana ja Metsämaalla olen tehnyt yhden yövuoron.

Mitä teet vapaa-ajalla?
Minulla on pitkä kokemus vapaapalokunnassa. Kalastus on täydellistä hermolepoa ja tykkään myös sienestää ja marjastaa. Autourheilua tulee harrastettua Jokamiehenluokassa omien poikien kanssa ja vähän itsekin.

Miten työkaverit kuvailevat sinua?
Lehmän hermot, pitkä pinna ja rauhallinen, humoristinen.

Mitkä työssäsi on hienointa?
Kyllä se palkitsee, kun kuulee että omaohjattava on päässyt pitkälle ja asiat on nykyään hyvin.

Kerro jokin erityinen muisto työstäsi Lehmuskolossa?
Erityiset lämpimät muistot on ensimmäisestä omaohjattavasta, jolla oli aluksi vaikeaa ja kuinka saimme luotua hyvä luottamussuhteen.

Paras palaute, jonka olet asiakkaalta saanut?
Mieleen tulee lähihistoriasta sanaton palaute, kun asiakas halusi halata syntymäpäivänä.

Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tulevaisuus näyttää valoisalta, meillä on hyvä työryhmä. Odotan myös pidempää reissua omien lasten kanssa Lapissa. Aiomme yöpyä teltassa ja olla täysin tavoittamattomissa ilman kännyköitä.

Vinkki työstä palautumiseen?
Harrastukset ja liikunta.